Punihussilaksi kutsuttu, Valtionhotellin pihapiirissä sijaitseva paanuilla vuorattu talo on entinen pohjoinen metsänvartijan virkatalo. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus ja talousrakennus. Talo sijaitsee valtionhotellin koillispuolella mäntypuuvaltaisen harjun rinteellä.

Rakennus on hirsirunkoinen ja perustettu harkkokiville. Julkisivu on vuorattu paanuilla. Harjakatto on katettu sementtitiilillä. Itäsivulla on satulakattoinen avokuisti. Ikkunat ovat T-ikkunat ja kuusiruutuiset, yläosan ruuduissa on vinoristikot. Ikkunapuitteet ovat vihreät. Päätykolmio on pystypaneelia ja paneloinnin alaosassa on hammaslista. Rakennuksen pääväri on punainen, ovien ja ikkunoiden vuorilaudat, nurkkalaudat, seinien leveät alalistat ja päätykolmiot ovat valkoiset. Rakennus edustaa ns. nikkarityyliä. Punihussilan omistaa nykyisin Metsähallitus.

Harjun korkein kohta on 25 metriä järven pinnan yläpuolella, ja paikkaa kutsutaan Runebergin kummuksi. Kansallisrunoilijan kunniaksi on paikalle pystytetty 3,5 m korkea kivipaasi, jonka kyljessä on Heinäkuun viides päivä -runon säe:

”Rannalta tältä palasen
maat ihanaista isien
sä näet
nuorukainen”.

Kivi pystytettiin vuonna 1939 tiepiirin ja Metsätieteellisen koelaitoksen yhteisvoimin, lähes kuusikymmentä vuotta idean synnyn jälkeen. Runebergin tiedetään varmuudella vierailleen harjualueella kahdesti kesäkuussa 1838, mutta todennäköisesti edellä mainittua runoa hän ei kirjoittanut paikan päällä.

”Takaharju on Punkaharjun poika, yhdistetty emäänsä kahdella kannaksella, joiden välissä on pieni Valkeejärvi. Hoikat sorjat petäjät täyttävät Takaharjun kummut ja notkelmat….Takaharju, joka vuosi sitten oli kuolonhiljainen erämaasoppi, joka ainakaan talvella ei nähnyt juuri muita olentoja kuin eksyneen jäniksen tai väijyvän ketun, on nyt erityinen pieni yhteiskunta omine lakeineen, tapoineen ja harrastuksineen, se on keuhkotautisten onnela, mutta tuberkelin turmion paikka.” Näin kirjoitti Aamulehti Takaharjun parantolasta, joka oli aloittanut toimintansa 1903.

Parantolan perustamisen takana oli suomalainen lääkäriseura Duodecim ja rakennuksen suunnitteli arkkitehti Onni Törnqvist (myöh. Tarjanne). Rakennus edustaa Jugend-tyyliä ja oli valmistuttuaan Suomen pisin rakennus (135 m). Rakennuksen julkisivu on rannan suuntainen ja optimaalinen auringonvaloon nähden. Samasta pihapiiristä löytyy myös alun perin ylilääkärin asunnoksi valmistunut 2-kerroksinen huvila, joka on myöhemmin nimetty Urholaksi sekä hirsinen hoitajien asuntolarakennus, joka nykyään kantaa nimeä Inkeritalo, talossa viimeisimmäksi asuneiden inkeriläisten heimoveteraanien mukaan.

Punkaharjulla sijaitseva Valtionhotelli (nykyisin Hotelli Punkaharju) on alueen vanhinta rakennuskerrostumaa ja se liittyy 1840 perustetun kruununpuiston historiaan. Korkealla harjulla sijaitsevan hotellin puinen päärakennus on rakennettu alkuaan 1845 intendentti E.B. Lohrmannin suunnitelman mukaan kruununpuiston metsänvartijoiden asunnoksi ja matkailijoiden majoitustilaksi.

Erillinen, ns. Keisarinnan huvila on vuodelta 1898. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi pihapiirin 1896 valmistunut asuin- ja talousrakennus sekä viinikellari, hirsinen rantasauna ja laivalaiturin tuntumassa oleva rantapaviljonki.

Valtionhotellin päärakennus on rakennettu neljässä eri osassa, joita yhdistävät erimuotoiset kuistit ja parvekkeet. Kaksikerroksisen hirsirakennuksen vaakalaudoitusta jäsentävät koristeleikatut ikkunanpielet sekä räystäs- ja kerroslistat.

Savonlinna-Elisenvaara -radalle (1908) valmistunut Punkaharjun asema on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen kansallisromanttinen rautatierakennus. Rautatieaseman historia nivoutuu kaikin tavoin Punkaharjun historiaan kruununpuistona ja matkailukohteena.

Asemarakennuksen on suunnitellut Bruno Ferdinand Granholm. Asema Puistossa on asemarakennus, tavaramakasiini, huvimaja, asemapäällikön kaksi talousrakennusta ja kellari. Vuonna 2019 Asemalle rakennettiin Lotta Kioski, vanhan valokuvan ja aikalaistiedon mukaan. Kioski on kesäkäytössä. Aseman puistossa on myös tsasouna joka on pyhitetty Herman Alaskalaiselle. Asema-alueella on poikkeuksellisen komea puusto, mm. pitkä lehmuskuja asemarakennuksen eteläpuolella.

Asemarakennus on yksityinen galleria ja toimii Hannu Huitin ja Mikko Ranta-Huitin kesäkotina. Asemalla on koko kesän näyttely avoinna joka päivä klo 10 – 17.

Majoitustilojen puute Punkaharjulla 1890-luvulla johti Keisarinnan Huvilana tunnetun erillisrakennuksen rakentamiseen. Alun perin tämä arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema rakennus oli nimeltään Villa Punkasyrjä. Tiettävästi keisarinna ei ole yöpynyt huvilassa, joten nykyisen nimen alkuperä on hämärän peitossa. Mahdollisesti rakentajat pitivät sitä niin hienona, että keisarinnakin olisi voinut siellä majoittua.

Toisen teorian mukaan Nikolai II puolisonsa Aleksandra Feodorovnan kanssa olivat suunnitelleet matkaa Punkaharjulle, jolloin keisarinna olisi majoitettu huvilaan.